Työryhmä kommunalismin edistämiseksi Suomessa

Mitä on kommunalismi?

Eirik Eiglad

suom. Jussi Haverinen

Lausunto lehden neuvoa-antavalta paneelilta¹

Joka suunnalla vallitsee poliittinen hämmennys. Radikaalin vaihto-ehdon löytäminen on vaikeaa, mutta on myös aina vain vaikeampaa erottaa erilaisia poliittisia suuntauksia toisistaan. Mitkään perinteisistä ideologioista ei näytä kykenevän tarjoamaan inspiraatiota ja ohjenuoria periaatteelliselle poliittiselle toiminnalle, tai vielä vähemmän vallankumoukselliselle aktivismille. Harvoin, jos missään, on tehty vakavia yrityksiä ylläpitää ideologista yhtenäisyyttä. Seuraus tästä on ollut sekoitus itsensä kanssa ristiriittaisia kantoja. Nykypäivänä voimme nähdä korkeaprofiilisten anarkistien suosivan vahvaa keskitettyä valtioita, samalla kun johtavat sosiaalidemokraatit kannattavat yksityistämistä ja säännöstelyn lopettamista, ja jopa vakaumukselliset Marxilaiset ajautuvat kohti vanhoja mystisiä filosofioita. Tämä ideologinen hämäännys ei rajoitu joihinkin korkea-asemaisiin yksilöihin; se on olemassa laajoilla alueilla radikaalista väestönosasta. Itseasiassa, paljon siitä mikä käy radikaalista liikkeestä tänään löytää osittain ilmauksensa sisäisesti ristiriitaisista käsitteistä kuten “markkinasosialismista” tai “hyvinvointivaltiosta”. Read the rest of this entry »

Murray Bookchin

Suomentanut Pertti Jaatinen

Kapitalismi on 1930–luvun teoreettisia ennustuksia uhmaten vastaansanomattomasti vakiinnuttanut asemansa. Siitä on tullut toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä jopa verrattoman joustava järjestelmä. Oikeastaan kapitalismin “kypsin” muoto on vielä yksiselitteisesti määrittelemättä, puhumattakaan sen yhteiskunnallisesta kehityssuunnasta tulevina vuosina. Selvää on kuitenkin, että kapitalismi on muuntunut monien esikapitalististen sosiaalisten ja poliittisten muotojen ympäröimästä talousjärjestelmästä “talouden läpäisemäksi” yhteiskuntamuodoksi. Read the rest of this entry »

Murray Bookchinin puhe 1970-luvulta.  Puhe alkaa noin 6 minuuttia nauhoituksen alusta.

 

 Ecology and ideology: Play Now | Play in Popup | Download

Feminismin täyttymätön lupaus

Therese Lundgren ja Per-Anders Svärd

suom. Jussi Haverinen

kiitokset Heidi Turtiainen.

Feminismissä uinuu kätkettynä suunnaton vapauttava voima. Kuitenkin nykypäivänä tämä voima on useiden eri taantumuksellisten yhteiskunnallisten suuntauksien patoama. Tästä kirjoittavat Therese Lundgren ja Per–Anders Svärd, jotka käsittelevät tässä artikkelissa sitä kuinka feminismi voi voittaa nämä esteet ja täyttää lupauksensa vapaasta maailmasta kaikille.

Naisten kamppailu vapautumisen puolesta ei seuraa suoraa tai muuttumatonta kehityssuuntaa, vaan sille on luonteenomaista varsin epätasainen kehitys, edistysaskelten ja takaiskujen vuorotellessa. Read the rest of this entry »

Se tuleeko 2000-luku olemaan kaikkein radikaalein aikakausi vai kaikkein taantumuksellisin - vai tuleeko se vain olemaan ankean keskinkertaisuuden harmaa kausi - tulee eniten riippumaan siitä minkä kaltaisen yhteiskunnallisen liikkeen ja ohjelman yhteiskunnalliset radikaalit luovat siitä teoreettisesta, organisatorisesta ja poliittisesta rikkaudesta, joka on kerääntynyt vallankumouksellisen kauden kahden viimeisen vuosisadan aikana. Se suunta jonka valitsemme, useista eri risteyskohdista ihmiskunnan kehityksessä, saattaa hyvinkin määrittää tulevaisuutemme lajina vuosisadoiksi eteenpäin. Niin kauan kuin tämä järjetön yhteiskunta vaarantaa meitä ydin ja biologisilla aseilla, emme voi jättää huomiotta koko ihmisyyden tuhoisan päätöksen mahdollisuutta. Ottaen huomioon ne erittäin tarkkaan harkitut tekniset suunnitelmat, jotka sotilaallis-teollinen kompleksi on kehittänyt täytyy ihmiskunnan itsetuho ottaa huomioon niissä futuristisissa skenarioissa, joita vuosituhannen vaihtuessa, massamedia lähettää. Tämä voi olla ihmiskunnan tulevaisuuden lopullinen päätös. Read the rest of this entry »

*Liite Kommunalistiseen projektiin

Murray Bookchin

suom. Mikko Miettinen

Nykyään, kun anarkismista on tullut “le mot du jour” radikaaleissa ympyröissä, eroavaisuuksien yhteiskunnan välillä, joka perustuu anarkismiin ja yhteiskunnan, joka perustuu yhteiskuntaekologian periaatteisiin, pitäisi olla selvästi erotetut. Autenttinen anarkismi etsii ennen kaikkea yksilön henkilökohtaista vapautumista kaikista eettisistä, poliittista ja yhteiskunnallisista rajoitteista. Niin tehdessään se kuitenkin epäonnistuu ottamaan kantaa yhä tärkeämpään ja erittäin konkreettiseen kysymykseen “vallasta”, mikä kohtaa kaikkia vallankumouksellisia yhteiskunnallisen myllerryksen aikana. Sen sijaan, että he ottaisivat kantaa siihen, kuinka ihmiset, jotka ovat yhdistyneet kansankokouksiin, voivat kaapata vallan ja luoda täydelleen kehittyneen vapaudenhenkisen yhteiskunnan, anarkistit mieltävät vallan pohjimmiltaan läpeensä pahana, joka täytyy tuhota. Esimerkiksi Proudhon totesi kerran, että hän hajauttaisi ja jakaisi vallan kunnes se loppujen lopuksi lakkaisi olemasta. Proudhon on saattanut hyvinkin tarkoittaa, että hallinto pitäisi vähentää minimiolioksi, joka voisi käyttää valtaa yksilöön , mutta hänen väitteensä säilyttää illuusion, että valta voi itse asiassa lakata olemasta, käsitys, joka on yhtä absurdi kuin idea, että painovoima voidaan poistaa. Read the rest of this entry »

 

 Video: "Murray Bookchin speaks out": Play Now | Play in Popup | Download

Pienen planeetan kuolema: kasvu tappaa meidät

Murray Bookchin

suom. Jussi Haverinen

Ajattelemme usein ympäristökatastrofien — kuten vähän aikaa sitten Alaskassa tapahtuneesta Exxon Valdezin öljyonnettomuudesta — olevan “onnettomuuksia”: yksittäisiä ilmiöitä, jotka tapahtuvat ilman että ne varoittavat tulostaan etukäteen. Mutta missä kohtaa sana onnettomuus muuttuu kontekstiin sopimattomaksi? Milloin ovat tuon kaltaiset tapahtumat väistämättömiä sattumanvaraisen sijaan? Ja milloin väistämättömien katastrofien toistuva sarja osoittaa syvälle juurtuneeseen kriisiin, joka ei liity ainoastaan ympäristöön vaan on pikemminkin perimmiltään yhteiskunnallinen? Read the rest of this entry »

Talouden kunnallistaminen

Murray Bookchin

suom. Jussi Haverinen

Alkup. Municipalization: Community Ownership of the Economy. Green Perspectives no.2 helmikuu 1986

Artikkelissani “Toward a Libertarian Municipalism”¹ esitin ajatuksen siitä, että mitä tahansa vastakulttuuria, suhteessa vallitsevaan kulttuuriin, täytyy kehittää samanaikaisesti vastainstituuioiden kanssa, suhteessa vallitseviin instituutioihin. Tarkoitan hajautettua, konfederaalista, ruohonjuuritason valtaa, joka tulisi saamaan hallintaansa yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän mitä keskitetty, byrokraattinen kansallisvaltio väittää omakseen.  Pitkälti 1800–luvulla ja lähes puolet 1900 –luvusta kansanvallan klassinen keskus, radikaalien ideologioiden enemmistön mukaan, on sijainnut tehtaassa, kentässä jossa käydään konfliktia palkkatyön ja pääoman välillä. Tehdas “valtakysymyksen” lokuksena perustui uskomukseen siitä, että teollinen työväenluokka oli “hegemoninen” toimija radikaalissa yhteiskunnallisessa muutoksessa; että sitä tulisi “ajamaan” sen omat “luokkaedut” (käyttääkseni tuon ajan radikalismin kieltä) “kumoamaan” kapitalismin, yleensä ottaen aseellisten kansannousujen ja vallankumouksellisten yleislakkojen kautta. Se perustaisi sitten tämän jälkeen oman yhteiskunnallisen hallinnoinnin järjestelmän — joko “työväen valtion” (marxilaisuudessa) muodossa tai konfederaalisten tehdaskomiteoiden muodossa (anarkosyndikalismissa).

Read the rest of this entry »

Mitä yhteiskuntaekologia tarkoittaa?

Murray Bookchin

suom. Jussi Haverinen

Julkaistu Communalism: International Journal for a Rational Society verkkolehdessä

Yhteiskuntaekologia perustuu siihen vakaumukseen, että lähes kaikki nykyisistä ekologisista ongelmistamme saavat lähtönsä syvälle juurtuneistä yhteiskunnallisista ongelmista. Tästä näkemyksestä seuraa, että näitä ekologisia ongelmia ei voi ymmärtää, puhumattakaan niiden ratkaisusta, ilman yhteiskuntamme ja sitä hallitsevien järjettömyyksien tarkkaa ymmärtämystä. Konkreettisemmin: ekonomiset, etniset, kulttuuriset ja sukupuolikonfliktit, monien muiden lisäksi, ovat vakavimpien edessämme olevien ekologisten häiriöiden ytimessä — lukuunottamatta, tietenkään, niitä jotka luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet. Read the rest of this entry »